Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

"Ruotsin hallitussopu ei ole vielä ollenkaan varmaa, mutta nyt on toivoa" – uudet vaalit häämöttävät jo alle kahden viikon päässä

Professori Kimmo Grönlund korostaa, että varsinainen pääministeriluottamusäänestys on valtiopäivillä, ja siihen asti ei uskalla sanoa mitään varmaksi. Jos neljän puolueen hallitus toteutuu, Ruotsissa ei muuttuisi paljon mikään. Ay-liike ja työn joustavuus nousevat varmasti esille.

Tanja Nuotio Keskipohjanmaa+ | Pe 11.1.2019 klo 15:22 [päivitetty pe 17:27]

– En pidä missään nimessä varmana, että Ruotsissa on nyt syntynyt hallitussopu, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund arvioi Lännen Medialle.

Mediat kertoivat perjantaina, että Ruotsin keskustapuolue ja liberaalit ovat päässeet alustavaan sopimukseen hallituksesta yhdessä sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen kanssa.

– Yhteisymmärrys on olemassa, että neljän puolueen pohjalla yritetään, mutta mikään näistä puolueista ei ole missään elimissään asiaa vielä hyväksynyt. Varsinainen pääministeriluottamusäänestys on valtiopäivillä, ja siihen asti ei uskalla sanoa mitään varmaksi, Grönlund korostaa.

Silti Grönlund muuttui yhdessä vuorokaudessa toiveikkaammaksi, että Ruotsiin saadaan hallitus vihdoin ja viimein – noin neljän kuukauden päästä syyskuun vaaleista.

– Torstaina olisin sanonut: on yhtä todennäköistä että tulee uudet vaalit kuin että ei tule. Nyt olen hieman enemmän sen puolella, että uusia vaaleja ei tule. Nyt on selkeä yritys löytää ratkaisu.

Silti tilanne ei ole ollenkaan vielä selvä. Grönlund kuvailee, että nämä neljä puoluetta ovat kovin erilaisia ja blokkirajojen ylittäminen on Ruotsissa psykologisesti hankalaa.

– Varsinaista luottamusta näiden puolueiden välillä tuskin on. Siksi mikään ei ole varmaa.

Neljästä puolueesta demarit ja ympäristöpuolue ovat olleet mukana viimeisimmässä hallituksessa.

24.1. on takaraja uusiin vaaleihin

Grönlund on nyt myös toiveikkaampi kuin joulukuussa, jolloin hallitusta yritettiin tällä samalla kokoonpanolla.

– Silloinkin sopu oli lähellä, mutta se kaatui puolue-elimissä. Nyt puhemiehen osoittama takaraja on tulossa eteen ja paine on kova, Grönlund toteaa.

Hänen mukaansa jos päivämääräraja 24.1. ylitetään, Ruotsissa mennään uusiin vaaleihin. Siihen on aikaa vajaat kaksi viikkoa.

Ruotsin perustuslaki ei aseta takarajaa, mutta se asettaa maksimimäärän luottamusäänestyksiä, joita saa olla korkeintaan neljä. Puhemies on itse asettanut tämän rajan, jotta tulee painetta löytää ratkaisu.

Grönlund kertoo, että kaksi äänestystä on ollut ja nyt tulee kolmas.

– Ensimmäistä ei lasketa, kun se oli tavallaan vanhan hallituksen äänestys.

Stefan Löfven olisi pääministeri

Miksi sitten on mennyt näin pitkään, ennen kuin hallitusta on pystytty muodostamaan?

Kimmo Grönlundin mukaan suurimmat syyt ovat perinteisen blokkipolitiikan vahvuus ja ruotsidemokraattien nousu vaa'ankieleksi.

– Vaaleissa kaikki muut hävisivät paitsi ruotsidemokraatit ja keskusta. Tämä vaati sen, että blokkipolitiikka piti purkaa. Oli allianssi, jolla oli yhteinen tavoite: siinä olivat maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit, liberaalit ja keskusta. Nyt uusi tilanne vaati sen, että kaksi irtautuu ja yrittää muodostaa blokkirajat ylittävän kokoonpanon demareiden ja ympäristöpuolueen tuella.

Grönlund myöntää, että tämä kaikki on ollut psykologisesti hankalaa, kun luottamusta menetetään eri suuntiin. Vahva koheesio toimi kuitenkin kahdeksan vuotta eli allianssihallitus, ennen kuin Stefan Löfven tuli valtaan edellisissä vaaleissa. Tilanne on lisäksi nyt ollut lukkiutunut, kun kukaan ei halua neuvotella ruotsidemokraattien kanssa.

– Tästä on kyllä mahdollista saada toimiva enemmistöhallitus, mutta keskusta ja liberaalit ovat sisäisesti hajonneet.

Grönlundin mukaan on selvää, että neljän puolueen hallituksessa Stefan Löfven olisi pääministeri.

Ei suuria muutoksia nykymenoon

Jos tämä hallituskokoonpano toteutuisi, Grönlundin mielestä Ruotsissa ei muuttuisi paljon mikään.

– Hallituksen politiikka ei tulisi olemaan niin vasemmistolaista politiikkaa kuin mitä edellinen hallitus on ajanut. Muutoksia voi tulla verotukseen ja sosiaalipolitiikkaan. Ay-liikkeen vahva asema ja työn joustavuus tulevat esille, ja painotukset muuttuvat.

Grönlund arvelee, että joulukuussa liberaalit ja keskusta kokivat, että demarit eivät taipuneet tarpeeksi. Ruotsi on demarivetoinen maa, ja puolueen oma kuva on vääristynyt: se kuvittelee olevansa 40 prosentin puolue, vaikka sillä on nykyään alle 30 prosentin kannatus.

– Demarit on hankala neuvottelukumppani. Mutta puolueessa ymmärretään, että jos he haluavat olla vallassa, niin on taivuttava.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Fingerpori