perjantai 24.11.2017 | 16:58
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
#
la 16.7.2016 klo 06:00 0

Selänne: Ruma mutta oma

Reisjärven kylänraitilla silmiini sattui äskettäin elämää nähnyt vanha asuntovaunu, jonka takaseinässä luki isoin kirjaimin: ”Ruma mutta oma”. Se sai minut hymyilemään, kuten moni muukin asia Suomen kesässä – puhumattakaan mustasta kollikissasta, joka loikoili autuaana ruokakauppamme ulkoportailla tuona samaisena päivänä ja nautti auringon lämmöstä.

Ruma, mutta oma jäi pyörimään mieleeni ja sillä tuntuu olevan monia, aika syviäkin merkityksiä. Toimituksemme miesväki tuumasi sen sopisivan hyvin vaikkapa hääparin auton perään iänikuisen ”Just Married”-tekstin sijaan, mutta en tiedä, kuka sitä nyt juuri vihittyä puolisoaan kehtaisi rumaksi haukkua. Ainakaan ihan heti.

Toisaalta se voi olla mielipide, eräänlainen julistus kerskakulutusta vastaan. Sitä ei voi edes aavistaa, kuinka monet muskeliautot ja muut mahtihärpäkkeet kuuluvat todellisuudessa luottolaitoksille. Ruma, mutta oma-teksti yhdistettynä äkkiseltään arvioituna 1980-luvulta peräisin olevaan asuntovaunuun kertoo siitä, että kuljettajan paikalla istuu itsensä ja elämänsä kanssa tasapainossa oleva ihminen: ”Vaununi on vanha ja ruma, mutta oma ja toimiva. Repikää siitä”.

Tällaisen julistuksen kanssa kulkeminen vaatii ihmiseltä pokkaa. Sitä, mitä luotolla porskuttavilta ei löydy. Mitä järkeä on elää luotolla ja velkarahalla vain siksi, että voi näytellä muille varakasta. Siksikö, kun muutkin niin tekevät?

Findikaattorin mukaan Suomen kotitalouksien velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 124,5 prosenttia eli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Tämän tiedon varjossa ”Ruma, mutta oma” alkaa kuulostamaan yhä vain kauniimmalta.

Kun soppaan lisätään vielä julkiset velat, niin itku ei ole kaukana. Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Alijäämä alitti näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka sen sijaan nousi nyt 60 prosentin viitearvon yläpuolelle, ja oli 63,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015.

Argh! Päätä alkaa kivistää, kun asiaa ajattelee yhtään pidemmälle.

Pidetään vain kiltisti kiinni omistamme ja rumistamme. Ja ollaan ylpeitä siitä.

Satu Kangas-Viljamäki

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.