SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
#
la 7.1.2017 klo 08:00 [päivitetty ma 13:58] 0

Robottibussi näyttää, miten liikenne pian muuttuu

Autot ajavat itsekseen ehkä 15–50 vuoden päästä, mutta jo nyt Suomi haluaa osansa robottiliikenteen kehittämisestä.
Kari Pitkänen, teksti ja kuvat

Ei se ole kovin kaunis, nopea eikä mukavakaan. Suuria väkimääriä sillä ei siirrellä, sillä kyytiin mahtuu kohtuudella kymmenkunta ihmistä.

Ajaa se sentään osaa (melkein) itsekseen, onhan se robottibussi.

Tampereen Hervannassa on syksyn aikana ihmetelty ja ihasteltu reitillään väsymättä liikkuvaa automaattista pienoislinja-autoa.

Robottibusseilla ajettiin aikaisemmin Helsingissä ja Espoossa, ja testit jatkuvat talvitauon jälkeen ensi keväänä.

Syksyllä ennen lumen tuloa kahdella Ligier-robottibussilla ajettiin 600 metrin mittaista, auton muistiin ennalta ohjelmoitua reittiä Tampereen teknillisen yliopiston ja Hervantakeskuksen välillä.

Osin kevyen liikenteen väylää käyttävän bussin nopeus on vain 12 kilometriä tunnissa.

Anturit tunnistavat liian lähelle tulevat jalankulkijat, pyöräilijät ja muut ajoneuvot ja pysäyttävät bussin turvallisen välimatkan päähän.

– Auto kyllä kiinnostaa, kysymyksiä ja ehdotuksia käyttäjiltä tulee paljon, kertoo bussissa mukana kulkeva ja sen ohjaukseen tarpeen tullen puuttuva projektitutkija Saila Kinni.

– Parhaimmillaan tämä työ on operaattorille silloin, kun tuntuu vähän tylsältä ja kaikki toimii niin kuin on suunniteltu.

Käsiohjaukseen siirrytään, kun ohitettavana on vaikkapa reitille yllättäen pysäköity auto. Äkkinäisiä tilanteita robobussi ei vielä kykene selvittämään omin avuin.

– Jatkossa itseohjautuvilla linja-autoilla olisi käyttöä esimerkiksi messutapahtumissa, eri terminaalien liikenteen hoitamisessa ja syöttöliikenteessä, hankkeeseen tutkimusapulaisena osallistuva Riku Huhta TTY:stä näkee.

Keväällä robottibussit siirtyvät uuteen testivaiheeseen, kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen.

Hervannassa pilotoidaan tuolloin kokeilua, jossa robottibussin voi tilata kuin taksin suoraan kotiovelle omien aikataulujensa mukaan. Palvelusta vastaavat startup-yritykset Vinka ja Tuup.

Jatkossa robottibusseilla voitaisiin hoitaa syöttöliikennettä joukkoliikenteen raskaille runkoreiteille, esimerkiksi Tampereelle tulevan pikaratikkareitin pysäkeille.

Suomessa robottiliikenteen yleistymiseen joskus 2020-luvulla varaudutaan parhaillaan monin tavoin.

Asia on huomioitu myös 15. joulukuuta julkaistussa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Liikenteen automaation nähdään olevan yksi seitsemästä keskeisestä keinosta tavoitteen saavuttamiseksi.

Pohjois-Suomessa on käynnissä Älykäs valtatie 21 -hanke. Pahtosen ja Muonion välinen yhdeksän kilometrin mittainen osuus tiestä varustellaan perusparannuksen yhteydessä kokeilualueeksi, jolla voidaan testata automaattista ajamista, 1–5 sentin tarkkuudella toimivaa ajoneuvojen paikannusta, jopa 5G-tasoista tiedonsiirtoa sekä tiesäätietojen välittämistä tietä käyttäville ajoneuvoille.

Tästä on kyse

Automaatio etenee nopeasti

Suomi on ottanut tavoitteekseen olla yksi edelläkävijöistä automaattisten ajoneuvojen ja liikenteen kehittämisessä.

Lait mahdollistavat jo nyt automaattisesti ilman kuljettajaa liikkuvien ajoneuvojen kokeilut ja testaamisen teillä.

Samanlaisia pyrkimyksiä on muissakin maissa. Kiinassa odotetaan ensimmäisiä robottiautoja liikenteeseen 2021.

Arvioijasta riippuen laajamittaisen automaattisen liikenteen arvioidaan olevan todellisuutta 15–50 vuoden tähtäimellä.

Robottibusseja testaava Sohjoa-hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6Aika-strategiaa, jossa kehitetään avoimia ja älykkäitä liikkumispalveluita.

Robottiajamisen ominaisuudet soveltuvat helpoimmin kaupunki- ja moottoritieliikenteeseen.

Suomessakin pikkuteillä ja syrjäseuduilla sekä maailman kehittymättömissä automaissa ajetaan vielä pitkään käsiohjauksessa.

Ilman ihmistä 2025?

Nykyiset automaattisen ajamisen järjestelmät edustavat vaiheita 2 tai 3 yleisesti käytetyllä 5-portaisella asteikolla.

5-tason autoja, jotka hoitavat kaiken ajamisen itsenäisesti ilman ihmisen apua, odotetaan noin vuoden 2025 tienoilla.

Tätä ennen on taattava turvallinen tiedonsiirto, infrastruktuurin toimivuus ja liikenneturvallisuus, kun käytössä on sekä automaattisia että perinteisiä ajoneuvoja.

Ratkaistavana ovat myös vastuu- ja korvauskysymykset: kuka maksaa, jos robottiautolle sattuukin kolari?

90 %

Inhimilliset, kuljettajasta johtuvat syyt ovat arvion mukaan pää- tai osasyynä noin 90 prosenttiin onnettomuuksista.

Keskeinen peruste automaattiajoneuvojen kehittämiseen onkin pyrkimys vähentää inhimillisiä virheitä liikenteessä.

Automaattiajaminen saattaisi lisäksi vähentää kulutusta, päästöjä ja ruuhkia.

Mahdollisesti yhteiskäytössä olevat robottiautot voisivat vähentää myös autojen määrää.
”Parhaimmillaan tämä työ on operaattorille silloin, kun tuntuu vähän tylsältä ja kaikki toimii niin kuin on suunniteltu.”

Saila Kinni

Projektitutkija
Robottibusseilla voitaisiin hoitaa syöttöliikennettä joukkoliikenteen runkoreiteille.

Suomessa varaudutaan robottiliikenteen yleistymiseen joskus 2020-luvulla.

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.