maanantai 20.2.2017 | 01:41
SÄÄ
KOKKOLA
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
#
UUTINEN | KP24
la 14.1.2017 klo 08:00 0

Kääpiöautolla on suuri luonne - Boris Koreneffin autokokoelma on ainutlaatuinen

Suomen mittavin kääpiöautojen yksityiskokoelma on paitsi harrastus, myös kannattava sijoitus.

Oma entisöintipaja korjaa vanhan ruostekasankin taas hauskaksi minikokoiseksi henkilöautoksi.
Kari Pitkänen
Kari Pitkänen, teksti ja kuvat

Tällaista ei usein pääse näkemään. Yrittäjä Boris Koreneffin autokokoelma on Suomessa ainutlaatuinen – ei niinkään lukumääränsä vaan sisältönsä takia.

Koreneffin perheyhtiön tiloista Helsingistä löytyy noin 80 autoa. Enin osa niistä on niin sanottuja kääpiöautoja.

Nämä ”autot” ovat usein oikeastaan moottoripyöriä ja painavat 250–500 kiloa. Mallista riippuen alla on 3–4 pyörää. Nelipyöräiset mallit luokitellaan aina autoiksi.

Koreneff hurahti kääpiöautoihin jo nuorena miehenä, sillä silloisella moottoripyöräkortilla ei ollut asiaa suurempien kulkupelien rattiin, eikä rahakaan riittänyt isompaan autoon.

– Messerschmittissä kuljettaja ja matkustaja istuvat peräkkäin. Siinä sai käden tyttöystävän polvelle. Siihen verrattuna Heinkel oli suuri askel, kun tyttö istui vieressä, Koreneff virnuilee vuoden 1964-mallisen ”Mersunsa” kupeella.

Turha sanoakaan, että muutaman Messerschmittin lisäksi kokoelmaan kuuluu myös nuoruusajoista muistuttava Heinkel.

Yksi harvinaisuuksista on Zündapp Janus, joka onkin kääpiöautoksi aika peli: moottori löytyy keskeltä runkoa, ja sisään astutaan korin molemmista päistä.

Monipuolisen yrittäjäuran tehneelle Boris Koreneffille kääpiöautoista on tullut sekä rakas keräilykohde että kannattava sijoitus. Näitä viime sotien jälkeisen nousukauden helmiä ei enää valmisteta, joten autojen hinnat kohoavat 45 asteen kulmassa ylöspäin.

– Keräilijöiden määrä kuitenkin lisääntyy. Jos siis nykyisin haluaa tietyn mallisen auton itselleen ostaa, joutuu sopeutumaan myyjän hintapyyntöön.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen keräilijä myi pari vuotta sitten Messerschmitt Tigerinsa 322 000 dollarilla.

Koreneffin kokoelman autot on hankittu pääosin Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Osan hän on entisöinnin jälkeen joutunut myymään, sillä ”tilat ovat täynnä”. Kokoelman yhteenlaskettu vakuutusarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa.

Koreneff ostaa sijoitusmielessä muitakin autoja. Yksi tällainen on metsäpatruuna Juuso Waldenille kuulunut Tsaika, jolla oli määrä kuljettaa Yhtyneiden Paperitehtaiden venäläisiä arvovieraita.

Vaan heillepä ei neuvostoauton kyyti enää Suomessa kelvannutkaan, joten tilalle piti ostaa länsimainen limusiini.

– Maksoin Tsaikasta 30 000 markkaa. Nyt samanlaisia myydään huutokaupoissa 60 000 dollarilla.

Koreneffin autokokoelma ei ole avoin yleisölle, siihen eivät riitä tilat eikä henkilökunta. Erikoisryhmiä museo kuitenkin ottaa vastaan tilauksesta.

Paikan erikoisuus on oma entisöintipaja, josta vastaavat Jaakko Hiltunen ja Juha Paavilainen.

Eläkeikäisillä miehillä ei ole töistä puutetta. Moni auto on ollut ostettaessa lähinnä ”kasa ruostetta”, ja jotakin korjattavaa löytyy kaikista. Vähintään johtosarjat pitää uusia aina.

– Yleensä työn alla on kaksi autoa kerralla. Kun toisen työt rupeavat takeltelemaan eikä varaosia löydy, toista voi jatkaa, Hiltunen kertoo.

Entisöijä tietää usein jo ennakolta, kuinka paljon työtä on edessä. Sen kertoo auton kotimaa: saksalaisessa autossa piirustukset ja todellisuus vastaavat täysin toisiaan, mutta italialaisissa ja varsinkin brittiautoissa löytyy toinen toistaan luovempia ratkaisuja.

Hiltusta huolettaa, miten käden taito autojen entisöinnistä siirtyy jatkossa eteenpäin. Alalla tarvittaisiin esimerkiksi vankkaa peltisepän ja maalarin ammattitaitoa, mutta nuorilla ei enää ole isiensä ja isoisiensä kaltaista paloa autoalan rasvanäppihommiin.

– Jos nykyisin oikein upean maalausjäljen haluaa, kori pitää viedä Tallinnaan.

Tutustu kääpiöautokokoelmaan: bk-group.com/bkcarcollection (sivut englanniksi)

Tästä on kyse

Nousukauden helmiä

Kääpiöauto on usein moottoripyöräksi rekisteröity kolmi- tai nelipyöräinen ajoneuvo.

Suosio oli suurin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin muun muassa BMW ja Fiat tuottivat omia malleja.

Messerschmitt- ja Heinkel-kääpiöautojen valmistajat olivat sodista tuttuja saksalaisia lentokonetehtaita.

Nykyisin kääpiöautoiksi lasketaan kaikki alle 600-kuutioiset autot.

Suomessa Wihuri Oy rakensi Wiima-pikkuauton 1957.

Yhtiö tutki mahdollisuuksia kotimaisen kääpiöauton sarjatuotantoon.

Wiima olisi kuitenkin tullut liian kalliiksi, ja hanke hylättiin. Prototyyppikin katosi.

Kotimaisia alan harrastajia yhdistää Suomen Kääpiöautoyhdistys ry.
”Messerschmittissä kuljettaja ja matkustaja istuvat peräkkäin. Siinä sai käden tyttöystävän polvelle. Siihen verrattuna Heinkel oli suuri askel, kun tyttö istui vieressä.”

Boris Koreneff

Yrittäjä ja kääpiöautoharrastaja

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.


Kommentit