tiistai 28.3.2017 | 01:29
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | KP24
su 5.3.2017 klo 19:00 0

Päihde- tai mielenterveysongelma on synkkä salaisuus -Häpeä kotioloista saa nuoren vaikenemaan

Moni luulee olevansa yksin, vaikka ilmiö koskettaa joka neljättä nuorta.

Häpeän tunne voi sulkea jopa kaveripiirin ja harrastusten ulkopuolelle.
Joel Maisalmi
Riikka Happonen

”Minulle kehittyi tuntosarvet vanhempieni suhteen. Tiesin koulusta tullessani jo eteisessä kenkien asennosta, oliko isä tänään juonut.”

Näin kuvailee väkivaltaisessa alkoholistiperheessä kasvanut Marikki (nimi muutettu) lapsuuttaan ja nuoruuttaan länsisuomalaisessa pikkukaupungissa.

Koti toimi usein juopporemmin pesänä, jossa tapeltiin, eivätkä poliisitkaan olleet harvinainen näky.

– Jo vauva-aikaisissa neuvolapapereissani on maininta, että naapuri oli soittanut sinne vanhempieni tappelun takia. Muistan, kun pienenä olin äidin kanssa jossain komerossa piilossa ja sanoin hänelle, että mennään pois kotoa. Mutta ei me sit koskaan lähdetty, Marikki muistelee.

Kodin tapahtumista ei puhuttu ulkopuolisille. Marikki muistaa, että huostaanoton pelko oli koko ajan läsnä.

– Ala-asteella pelkäsin sitä hirveästi. Yläasteella olisin jo halunnutkin lähteä lastenkotiin, mutta en hennonut jättää pikkuveljeäni yksin vanhempieni kanssa.

Koulun jälkeen Marikki opiskeli ammattiin ja muutti pääkaupunkiseudulle. Hänellä menee nykyään hyvin.

Hän uskoo, että selviämistä auttoi hänen peruspositiivinen luonteensa sekä kaveriperhe, jonka kautta hän pääsi näkemään normaalia perhe-elämää.

Jos kotipaikkakunnalla olisi ollut nuorten turvatalo, myös siellä olisi voinut käydä välillä rauhoittumassa.

– Pitäisi olla sellaisia matalan kynnyksen paikkoja, missä saa olla huoleton ja minne voi mennä puhumaan.

Marikki kertoo, ettei kantanut koskaan syyllisyyttä vanhempiensa juomisesta.

– Mutta olen hävennyt sitä. Kun puhutaan omista vanhemmista, tuntuu kuin puhuttaisiin itsestä.

Kyselytutkimusten mukaan joka neljännen nuoren perheessä kamppaillaan mielenterveys- tai päihdeongelman kanssa.

Nuoret pitävät perheen salaisuuden helposti omana tietonaan, mikä yleensä pahentaa tilannetta, sanovat mielenterveys- ja päihdejärjestöjen asiantuntijat.

Vaarana on syrjäytyminen ja yksinäisyys.

– Kotia ei kehdata näyttää muille, eikä sinne voi viedä kavereita, mikä lisää riskiä jäädä kaveripiirin ulkopuolelle. Myös harrastukset voivat jäädä, kertoo Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin suunnittelija Sanna Huhtonen.

Isoin syy vaikenemiseen on häpeä, joka helposti voimistuu lapsen tullessa murrosikään. A-klinikkasäätiön kyselytutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa huonoista kotioloista tulevista kertoo kokevansa siitä häpeää.

– Haitta kertautuu, kun häpeää niin paljon, että itsetunto vaurioituu, eikä uskalla puhua kodin ulkopuolisille aikuisille tai mennä harrastuksiin, joista saisi myönteisiä kokemuksia, vahvistaa Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Janne Takala A-klinikkasäätiöstä.

Kodin salaisuutta suojellaan jopa oman hyvinvoinnin kustannuksella. Esimerkiksi alkoholistiperheissä nuori kärsii kodin riitaisuudesta, rutiinien hajoamisesta ja öiden rauhattomuudesta.

Huhtosen mukaan nuori kantaa myös helposti huolta ja vastuuta vanhemmistaan, vaikka hänelle olisi tärkeää huolehtia ennen kaikkea itsestään.

– Kenenkään ei pitäisi joutua elämään vanhempiensa ehdoilla. Jos tuntuu, etteivät esimerkiksi omat harrastukset ole enää mahdollisia tai huoli kotitilanteesta painaa, pitäisi rohkaistua ja kertoa tilanteesta jollekin, Huhtonen neuvoo.

Nuoret välttelevät kotioloistaan puhumista myös siksi, että pelkäävät tiedon kulkeutuvan sosiaaliviranomaisille ja johtavan huostaanottoon.

– Seuraukset ovat kuitenkin yleensä ihan toisenlaiset kuin nuoret luulevat. Huostaan joutuminen on viimesijainen ja yhteiskunnalle niin kallis ratkaisu, ettei siihen ihan helposti ryhdytä, vaikka halua olisikin, Takala muistuttaa.

Jos asioista ei puhuta, vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen.

– Moni yllättyy siitä, että erilaiset selittämättömät arkuudet, masennukset ja paniikkihäiriöt ovatkin ihan luonnollinen seuraus jostakin lapsuudenkokemuksesta, eivätkä omaa heikkoutta, Takala kertoo kokemuksiaan aikuisten vertaisryhmistä.

Suomen Mielenterveysseuran suunnittelija Marika Ketola toteaa, että mahdolliset seuraukset ovat aina yksilöllisiä.

– Turvaton lapsuus aiheuttaa tutkimusten mukaan tavallista enemmän mielenterveysongelmia. Toisaalta joillakin on suuri iskunkestävyys, stressinsietokapasiteetti, minkä vuoksi siitä ei välttämättä synny psyykkisiä tai elämänhallinnan pulmia.

Hän vahvistaa Marikin kokemuksen ystäväperheen aikuisten merkityksestä.

– Jos elämässä on yksikin turvallinen aikuinen, jonka lapsi voi ajatella toivovan hänelle hyvää, sillä voi olla valtava merkitys. Osa lapsista osaa rakentaa selviytymisen kehikon hyvinkin pienestä, Ketola sanoo.

Ongelmilla on joskus tapana kasautua samoihin sukuihin. Syy ei yleensä ole kuitenkaan geeneissä. Useimmista alkoholistien lapsista ei tule alkoholisteja.

– Kaikilla vanhemmilla ei ole onnellinen loppu, mutta silti nuorilla voi olla. Ei kannata vaipua epätoivoon ja ajatella, ettei mitään ole tehtävissä. Aina on, Huhtonen sanoo.

Palveluja nuorille

Täältä saat apua

Koulu

Terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi kuuntelevat nuoren huolia ja auttavat eteenpäin.

Lasten ja nuorten puhelin

Mannerheimin lastensuojeluliiton puhelinpalvelu päivystää numerossa 116 111 arkisin klo 14–20 ja viikonloppuisin klo 17–20.

Chat on auki maanantaista keskiviikkoon klo 17–20.

http://www.mll.fi/nuortennetti

Sekasin-chat

Koulutetut vapaaehtoiset ja mielenterveyden ammattilaiset tarjoavat keskusteluapua päivittäin klo 7–24.

http://sekasin247.fi

Kriisipuhelin

Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin lähes vuorokauden ympäri klo 09–07 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07.

Nuorten kriisipiste

HelsinkiMission kriisityöntekijöiden tarjoamaa keskusteluapua 12–29-vuotiaille puhelimitse numerossa 045 341 0583 ma–to klo 9–11.

http://www.nuortenkriisipiste.fi

Varjoton mieli

Erityisesti kouluille suunnattu opetusmateriaali sisältää mm. vanhemman masennuksesta ja päihdeongelmista kertovan elokuvan.

Kevään haastekampanjassa nähdään julkisuudesta tunnettuja henkilöitä. Instragramtilille kerätään lohdutuslauseita koululaisilta.

Materiaalin ovat tuottaneet Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ja A-klinikkasäätiö.

http://www.varjotonmieli.fi
Kodin tapahtumista ei puhuttu ulkopuolisille. Huostaanoton pelko oli koko ajan läsnä.

”Olin äidin kanssa komerossa piilossa ja sanoin, että mennään pois kotoa”.

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.


Kommentit