lauantai 18.11.2017 | 00:50
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
#
su 5.3.2017 klo 19:29 [päivitetty su 19:36] 0

Analyysi: LM-kysely: Sampo Terho kiihdyttää suureksi ennakkosuosikiksi – Halla-ahon kannatuksella rajansa

Timo Soini ei halua, että hänen elämäntyöstään sukeutuu länsinaapurin ruotsidemokraattien kaltainen puolue. Soini ei Jussi Halla-ahoa tue, mikä tekee Sampo Terhosta entistäkin suuremman ennakkosuosikin ja perussuomalaisten todennäköisen seuraavan puheenjohtajan.
Heikki Saukkomaa
Lauri Nurmi

Helsinki, Lännen Media

Timo Soinin luopuminen perussuomalaisten puheenjohtajuudesta ei ollut Lännen Median perussuomalaisten kenttäväelle tekemien kyselyjen perusteella suuri yllätys.

LM kysyi perussuomalaisten piirihallitusten jäseniltä, paikallisyhdistysten ja puolueen eri järjestöjen puheenjohtajilta sekä kansanedustajilta puheenjohtajakysymyksestä lokakuun ja marraskuun taitteessa sekä uudelleen tammikuussa.

Molemmissa kyselyissä vastausprosentit kohosivat korkeiksi, joten niiden tulokset ovat vahvasti suuntaa antavia ja paljastavat osaltaan, miksi Soini puheenjohtajuudesta luopui ja millaisista lähtökohdista nyt alkavaan puheenjohtajakilpailuun lähdetään.

Aloitetaan Soinin luopumisen syistä.

Toisen ihmisen syvimpiin ajatuksiin kiinni pääseminen on mahdotonta, joten Soinin terveysmurheiden vaikutusta hänen ratkaisuunsa on mahdotonta arvioida.

”Olen sulkenut kotioven lukemattomia kertoja lähtiessäni Perussuomalaisten asialle. Onneksi olen näiden reissujen jälkeen myös saanut avata kotioven yhtä monta kertaa”, Soini kirjoittaa blogissaan.

Kiitos on osoitettu vaimolle, mutta muotoiluun sisältyy myös kiitollisuus siitä, että mies on selvinnyt hengissä vaativasta työstään.

Soinin suosio oli jo syksyllä alle 50 prosenttia

Koska emme voi tietää terveys- ja perhesyiden todellista vaikutusta Soinin ratkaisuun, meidän on tyydyttävä analysoimaan poliittisia syitä.

Syksyn LM-kyselyssä 48 prosenttia yli 200 vastaajasta kannatti Soinia puheenjohtajaksi.

Selkeää uhkaajaa Soinin valtakauden jatkumiselle ei ollut näköpiirissä, mutta symbolisesti oli paljastavaa, että Soinin suosio oli kyselyssä alle 50 prosenttia. Vastaajat lukeutuvat puolueen avainvaikuttajiin. Piirihallitusten jäsenet näyttävät omilla alueillaan esimerkkiä rivijäsenille.

Tulos oli Soinille taatusti pettymys, vaikka hän tulkitsi sitä eri yhteyksissä omalta kannaltaan myönteiseksi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sai syksyn LM-kyselyssä 16,4 prosentin suosion, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho 13,0:n ja puolustusministeri Jussi Niinistö 10,3:n.

Kukaan heistä ei muodostanut syksyllä poliittista uhkaa Soinille, koska yleisesti oli tiedossa, että Niinistö ja Terho tukivat Soinin jatkokautta – tai ainakaan he eivät missään oloissa olisi harkinneet Soinin haastamista.

Ongelma piili siinä, että laaja osa perussuomalaisten kenttäväestä koki Soinin epäonnistuneen puolueen puheenjohtajana hallitustaipaleen aikana.

Erittäin hyvin -vaihtoehdon valitsi vain 17,8 prosenttia vastaajista. Hyvin-vastausvaihtoehdon valitsi 35,1 prosenttia. Soinin ulkoministeriyden kohdalla vastaavat prosenttiosuudet olivat huikean korkeat: 43,41 % (hyvin) ja 42,44 % (erittäin hyvin).

Lähes puolet vastaajista arvioi, että Soini oli suoriutunut puheenjohtajuudesta hallituskaudella huonosti, melko huonosti tai kohtalaisesti – ja ”kohtalaisesti” ei puoluejohtajalle riitä. Missä tahansa puolueessa piirien voimahahmot alkavat etsiä mahdollisia haastajia istuvalle puheenjohtajalle, jos tämän suosio on selvässä laskussa.

Parhaillaan keskustassa käydään pienissä ryhmissä salaisia keskusteluja siitä, olisiko sädekehänsä menettäneen Juha Sipilän aika väistyä keskustan johdosta kesällä 2018 puoluekokouksessa Sotkamossa.

Halla-ahon vihjaus teki Soinista politiikan kuolevaisen

Perussuomalaisten kenttäväen kollektiivinen tyytymättömyys puolueen tilaan ja varsinkin gallupkannatukseen johti viime syksynä siihen, että monet paikallisvaikuttajat alkoivat pohjustaa Halla-ahon ehdokkuutta.

Vuodenvaihteessa Halla-aho vihjasi, että hän todennäköisesti haastaisi Soinin.

Yhtäkkiä Soinista oli tullut politiikan kuolevainen – ja koska ihmisen kuolevaisuus askarrutti kristittyä, hän päätti vetäytyä suuruutensa säilyttäen.

Soini ymmärsi, että hänellä olisi kilpailussa vain hävittävää, vaikka hän sen arvovallallaan ja verbaalisilla taidoillaan olisi todennäköisesti voittanut.

Tammikuun LM-kysely toteutettiin Halla-ahon vihjailujen jälkeen, ja siihen vastasi yli 250 kenttävaikuttajaa. Osallistumisprosentti ylitti 50 prosentin rajan.

Vastaajista 77,8 prosenttia toivoi, että puheenjohtajaksi olisi kesäkuussa Jyväskylässä ehdolla useita tunnettuja perussuomalaisia.

Soinin henkilökohtainen suosio oli laskenut nopeasti: häntä kannatti enää 40,8 prosenttia vastaajista ja Halla-ahoa 26,4 prosenttia. Soinin ja Halla-ahon välisessä kaksintaisteluasetelmassa punnukset olivat Soinin hyväksi 54,7–45,3.

Pyöristetystä 55–45-asetelmasta tuli parin viikon ajaksi kotimaisen politiikan pääpuheenaihe. Todennäköisesti Soini ei edes muistelmissaan kerro, vaikka hän olisi pelännyt häviävänsä Halla-aholle.

Joka tapauksessa siitä vaihtoehdosta tuli yhdessä humauksessa poliittista realismia, joka horjutti koko pääministeri Juha Sipilän hallitusta.

Vaikutusvaltaiset kokoomuslaiset ovat tehneet selväksi, että kokoomus ei voi istua Halla-ahon kanssa hallituksessa

Useat vaikutusvaltaiset ja erittäin tunnetut kokoomuslaiset tekivät politiikan taustakeskusteluissa selväksi, että heidän puolueensa ei voisi liberaalien vapausarvojensa takia istua samassa hallituksessa Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa.

Ykkösrivin kokoomuslaiset eivät ole tätä halunneet sanoa julkisuudessa, koska he ovat pelänneet avoimen hallitusuhkauksen vain lisäävän Halla-ahon suosiota perussuomalaisissa.

Hallitus ei välttämättä hajoaisi perussuomalaisten lähtöön, sillä rkp:n ja kristillisdemokraattien mukaan ottaminen riittäisi takaamaan porvaripohjalle jatkon. Molemmat ovat valmiita hallitukseen, mikä heikentää Halla-ahon voitonmahdollisuuksia. Perussuomalaiset ei ole Sipilälle ja kokoomusjohtaja Petteri Orpolle korvaamaton.

”Kannatan voimakkaasti Perussuomalaisten pysymistä hallituksessa. Siellä voi vaikuttaa ja saa aikaan tuloksia”, Soini evästää seuraajaansa.

Ystävykset Terho ja Niinistö tehnevät sopimuksen vallanjaosta

Todennäköisesti Soini haluaisi seuraajakseen ystävänsä Jussi Niinistön, luottopakkinsa ja valittunsa.

Niinistö on luonteeltaan ja osaamiseltaan asiapoliitikko. Yhtälön ongelma syntyy siitä, että Niinistö ei ole vahvimmillaan kansanvillitsijänä.

Siksi perussuomalaisten puheenjohtajakilpailussa on yksi suosikki ylitse muiden – ja hän on sujuvasanainen Sampo Terho.

Niinistö ja Terho ovat läheisiä ystäviä, joten heidän askelmerkkinsä on luultavasti sovitettu yksiin. Terho pyrkii puoluejohtajaksi ja tukee Niinistöä presidenttiehdokkaaksi.

Vastineeksi Niinistön väistymisestä Terho lupaa tälle varman jatkon puolustusministerinä.

Tammikuun LM-kyselyssä Terho voitti Halla-ahon prosentein 58–42

Tammikuun LM-kyselyn perusteella Terho on ennakkosuosikki Halla-ahoa vastaan.

Kuvitteellisessa ensimmäisen kierroksen asetelmassa ilman Soinia kaksikko oli tasaväkinen. Kyselyssä Terho sai 33,1:n ja Halla-aho 31,8 prosentin suosion. Niinistöä kannatti 20,3 prosenttia vastaajista.

Perussuomalaisten vaikuttajilta kysyttiin kaksintaistelusta Terho–Halla-aho.

Siinä Terho voitti Halla-ahon prosentein 57,9–42,1.

Perussuomalaisten uutta puheenjohtajaa saapunee valitsemaan 2 000–3 000 jäsentä. Halla-aholla on mahdollisuus voittoon, jos maahanmuuttokriittinen siipi mobilisoi koko voimansa liikkeelle.

Espoo olisi ollut halla-aholaisille parempi puoluekokouspaikka sijaintinsa puolesta kuin Jyväskylä. SMP menestyi Keski-Suomessa aikanaan hyvin – ja monet maakuntien pienten kuntien perussuomalaiset ovat smp-läisessä hengessä soinilaisia. He siis äänestävät soinilaiseksi miellettyä pääehdokasta eli Terhoa.

Puoluekokouspaikka antaa Terholle pienen edun.

Eläkeläiset eivät ole palkinneet perussuomalaisia – uusi nousu lienee mahdollinen vain opposition kautta

Terhon valinnan takaava etu saattaa syntyä siitä, että Halla-ahon kannatuksella on perussuomalaisissa todennäköisesti rajansa.

Tammikuun LM-kyselyssä vastaajilta kysyttiin, onko perussuomalaiset ”ennen kaikkea maahanmuuttokriittinen puolue” vai ”ennen kaikkea vähäosaisia puolustava puolue”.

Maahanmuuttokriittinen painotus sai taakseen 33,1 prosenttia vastaajista ja vähäosaisten puolustaminen 47,4 prosenttia vastaajista.

Prosenttiosuudet kertovat, että Terhon edustamalla maltillisella populismilla on perussuomalaisten kentällä sittenkin enemmän kaikupohjaa kuin pelkällä maahanmuuttokriittisyydellä. Halla-aho toki tietää tämän, eikä taatusti sorru kampanjoimaan pelkällä humanitaarisen maahanmuuton vastustamisella.

Perussuomalaisten poliittinen tragedia on ollut hallituksessa se, että he ovat onnistuneet estämään leikkaukset eläkeläisten asumistukeen ja yleissitovuuden romuttamisen työmarkkinoilla ilman poliittista palkintoa. Eläkeläiset tai ay-henkiset työntekijät eivät ole palkinneet perussuomalaisia gallupsuosiolla.

Haastattelin Timo Soinia keväällä 2008 samana päivänä, kun hän julkaisi kirjansa Maisterisjätkä.

Pienpuoluetta johtanut Soini arvioi tuolloin, että populistipuolue oli parhaimmillaan oppositiossa ja vaikeuksien alkavan hallitusvastuusta. Maisterisjätkä oli oikeassa, ja pohjimmiltaan Soinin luopumisen syy löytyy siitä, että perussuomalaisten uusi nousu lienee mahdollinen vain opposition kautta.

Soinin luopumisblogi vahvistaa, että hän ei halua Halla-ahosta puheenjohtajaa

Virallisesti Soini ei ota kantaa seuraajansa nimeen, mutta luopumisblogi vahvistaa, että Halla-aho ei ole hänen suosikkinsa.

– Minä luotan Perussuomalaisten kenttäväkeen valita puolueellemme uusi puheenjohtaja. Ovat osanneet tehdä oikean valinnan jo monta kertaa aikaisemminkin, osaavat myös ensi kesänä, Soini kirjoittaa ja palaa nousuunsa kansanedustajaksi vuoden 2003 vaaleissa.

– Muistan jo silloin ajatelleeni, että tärkeää on myös se, mitä nousee mukanamme. Olen vastuussa myös siitä. Kaikesta, Soini jatkaa.

Ulkoministerinä Soini on kantanut vastuuta pakolaiskriisissä ja kiertänyt ympäri maailmaa. Hän on toivonut äärioikeistolaisista viehtymyksistään tunnetun kansanedustajan Olli Immosen lähtevän kapeaa maailmankuvaa avartavalle reppureissulle. Halla-aho puolusti Turun puoluekokouksessa kesällä 2015 Immosta voimakkaasti.

Soini ei halua, että hänen elämäntyöstään sukeutuu länsinaapurin ruotsidemokraattien kaltainen puolue.

Soini ei Halla-ahoa tue, mikä tekee Terhosta entistäkin suuremman ennakkosuosikin ja perussuomalaisten todennäköisen seuraavan puheenjohtajan.

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.