lauantai 19.8.2017 | 08:27
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
#
ma 15.5.2017 klo 06:00 0

Kuningaskunta miekan varresta

King Arthur: Legend of the Sword. Ohjaus Guy Ritchie. Käsikirjoitus Joby Harold, Guy Ritchie, Lionel Wigram. Kuvaus John Mathieson. Pääosissa Charlie Hunnam, Djimon Hounsou, Jude Law. 127 min. K12. Kinocity, Pietarsaari. Kinokulma, Oulainen. Rex, Kokkola.

* * *

Hannu Björkbacka

Kuningas Arthur ja kuningatar Guinevere, taikuri Merlin, ritari Lancelot ja pyöreän pöydän ritarit, Camelotin linna, Excalibur-miekka kivessä, Järven neito, Avalonin saari ja pyhä Graalin malja! Legendasta on syntynyt lukemattomia tarinamuunnoksia, tv-sarjoja ja elokuvia. Arthurista on punottu viidensadan vuoden aikana osiaan suurempi legenda. Huomattava saavutus, kun ihan varma ei voi olla, onko myyttistä miestä ja kuningasta koskaan ollutkaan.

King Arthur: Legend of the Sword on uusin kertomuksen päivitys. Guy Ritchien ohjaama pauhaavan musiikin säestämä, hienojen tähti- ja luonnenäyttelijöiden sekä efektien tsunamin kannattelema eepos ei sentään sijoita tarua nykyaikaan, vaikka modernisoikin hahmoja. Fantasiassaan ja hurmeisuudessaan filmi yrittää pärjätä edelliselle brittiohjaajan tulkinnalle, John Boormanin elokuvalle Excalibur: sankarin miekka (1981).

Charlie Hunnam esittää orvoksi jäänyt prinssiä, joka saa kuulla jalosukuisuudestaan, mutta välttelee suurta vastuuta kuin Jeesus, johon ohjaaja surutta tämän kansansa vapahtajan rinnastaa. Itsensä voitettuaan Arthur sitten Robin Hoodin iloisia veikkoja muistuttavien tukijoukkojen kanssa tarttuu miekkaan saadakseen vallan kruunun anastaneelta sedältä, Vortigernilta.

Monisyisenä pahiksena Jude Law yltää parhaaseen osasuoritukseen. Ahneus ja syyllisyys kalvavat kuningasta, joka pysyy vallassa vain uhraamalla perheenjäsenen toisensa jälkeen. Nosteessa oleva Charlie Hunnam (The Lost City of Z) jää miellyttäväksi, mutta vaisuksi sankariksi. Arthurin rooli olisi hyötynyt Tom Hardyn karheudesta tai Channing Tatumin ilkikurisuudesta. Hyvässä ja huonossa merkityksessä näyttävää elokuvaa seuraa silti kiinnostuneena, onhan tutun jutun sivuosatkin miehitetty ykkösluokan kaartilla: Djimon Hounsou, Eric Bana, Aidan Gillen, Kingsley Ben-Adir – ja joukon jatkona vielä Freddie ”Edwardin poika” Fox tyylistään poikkeavana seikkailijana.

Juuri Freddie Foxin esittämän Rubion jääminen juonenkäänteessä yllättävään pinteeseen, sekä pyöreän pöydän alleviivaava paljastaminen lopussa viittaavat siihen, että Guy Ritchie toivoo jatkavansa legendaa tulevissa elokuvissa. Saa nähdä, miten käy, sillä King Arthur: Legend of the Sword ei ole noussut hittielokuvaksi. Se näyttää seuraavan Ridley Scottin Robin Hoodin (2010) jälkiä historiaspektaakkelien unholaan. Molemmat elokuvat ovat suuren yleisön mielestä ehkä liian synkkiä. Arthurin tarukin jää harmaaksi, edes Ritchie ei saa tavaramerkkimäistä hauskanpitoa sovitettua näin vaativiin puitteisiin.

Eikä yhtään auta sekään, että ritarit törmäilevät enimmäkseen poikien keskeisissä leikeissä. Astrid Bergès-Frisbeyn nosto taikavoimia omaavaksi maagiksi - ohi Merlinin - jää silmänpalvonnaksi. Paljon esillä oleva rooli ei mitättömäksi ja luonteettomaksi käsikirjoitettuna tuo esiin näyttelijän avuja.

Ulkoisesti upean, mutta tasapaksun tarinan parhautta edustavat Jude Law’n jännitteiset kohtaukset sekä Arthurille uskollisen Black Lackin (Neil Maskell) ja poikansa Bluen (Bleu Landau) yhteiset hetket.

Onnistuneimpina kuningas Arthurista ja ritareista tehtyinä filmeinä pysyvät yhä ne rohkeimmat uustulkinnat: Jo mainittu Boormanin Excalibur, Robert Bressonin Pyöreän pöydän ritarit (1974) sekä Monty Pythonin Hullu maailma (1975).

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.