lauantai 18.11.2017 | 01:00
SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
#
ti 14.11.2017 klo 18:05 [päivitetty pe 08:48] 0

Lähestymiskielto voi toimia vakavana herätyksenä, mutta sitä rikotaan usein

Silja Viitala
Ossi Rajala

Lähestymiskieltoja käytetään usein sellaisissa tapauksissa, joissa puoliso, entinen puoliso tai asuinkumppani häiritsee elämää esimerkiksi toistuvin yhteydenotoin tai vierailuyrityksin.

Vakavammissa tapauksissa kyse on riidoista, jotka ovat vaarassa kärjistyä väkivallaksi.

–  Joissakin tapauksissa lähestymiskielloilla suojellaan iäkkäitä ihmisiä heidän aikuisten lastensa häirinnältä. Lähestymiskielto voi olla hyvin tehokas heräte, joka panee häiriötä aiheuttaneen henkilön todella miettimään toimintaansa, kertoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen poliisihallituksesta.

Lähestymiskieltoja on kahtena viime vuonna asetettu noin 1 600-1 700 kappaletta. Tänä vuonna määrä on toistaiseksi reilu 1 300 kappaletta.

Aina lähestymiskielto ei häirintää lopeta, sillä niiden rikkomuksia kirjataan vuosittain satoja. Viime vuonna rikkomuksia kirjattiin 1 064.

–  Rikkomuksia voidaan kirjata useampia samaan kieltoon liittyen. Jos on esimerkiksi kielletty menemästä esimerkiksi suojellun henkilön työpaikalle tai kotiin, vierailuista näissä paikoissa tulee yhtä monta rikkomuksia kuin vieriluja on. Rikkomuksiin liittyy usein päihde- tai mielenterveysongelmia tai muita ihmiseloon liittyviä ongelmia, Heikkinen kertoo.

Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Poliisi valvoo kieltoja ja voi esimerkiksi ottaa kiellon rikkojan säilöön kuulusteluja varten.

Pahimmissa tapauksissa lähestymiskielto ei ole pystynyt ehkäisemään väkivaltaisia rikoksia.

–  Sitäkin kuulee, että lähestymiskiellon saajia pitäisi ottaa kiinni ja panna lukkojen taakse. Vapauteen kohdistuvat pakkokeinot vaativat kuitenkin vahvoja perusteita. Pelkkä riitely ja uhkailu ei siihen välttämättä riitä, Heikkinen toteaa.

STT:n tietojen mukaan Porvoossa maanantaina puukotetun lapsen äiti haki miehelle lähestymiskieltoa myös surmapaikan liepeille.

Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi.

Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään.

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän

ajan, enintään kuitenkin vuoden, mutta tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa.

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.