SÄÄ
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
#
ke 6.12.2017 klo 07:30 [päivitetty pe 08:37] 0

Pääministeri Sipilä: Suomalaisten eheys ei tule ilman työtä – oikeuspäätös uusnatseista tervetullut

Sipilä korostaa Lännen Median haastattelussa, että kansakunnan eheydestä on jokaisen hallituksen ja eduskunnan pidettävä huolta.

Pääministeriä ilahduttaa etenkin nuorten innostus Suomi 100 -juhlintaan.

Matti Posio

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistuttaa tarpeesta tehdä töitä suomalaisten eheyden lujittamiseksi. Hän pitää asiaa syvällä suomalaisuuden ytimessä olevana velvoitteena kaikille päätöksentekijöille.

Itsenäisyyden juhlavuonna suomalaisia ovat järkyttäneet niin Turun terroripuukotukset kuin kotimaisten ääriainesten liikehdintä kaduilla.

Sipilä arvioi Lännen Median maakuntalehtien haastattelussa, että ääriryhmät eivät ole meillä eurooppalaisessa mittakaavassa isoja. Silti kaikki ääriaineksiin tukeutuminen on huolestuttavaa ja otettava vakavasti.

– Kyllähän Suomi näissäkin asioissa isossa kuvassa pärjää maailmalla, mutta eheyden säilyttäminen ei tule ilmaiseksi ja helpolla. Sen eteen on tehtävä paljon töitä.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa on vietetty kaikkiaan yli 5000 tapahtuman voimalla. Pääministeri arvioi osallistuneensa tapahtumista noin sataan kotimaassa ja myös eri puolilla maailmaa. Onnistuneen juhlinnan keskellä ovat huolestuttaneet tiedot kansalaisten eriarvoistumisesta.

Sipilän mukaan työ on avainasemassa yhteiskuntaan mukaan pääsemisessä. Siinä on toivoa näkyvissä.

– Pitkäaikaistyöttömyyden osalta on saatu aikaan käänne. Liian korkeissa luvuissa ollaan edelleen, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuodessa merkittävästi.

Sipilä muistuttaa, että nuorten syrjäytymiskehityksestä on Suomessa puhuttu pitkään. Yksikään hallitus ei löytänyt vaivaan kokonaan pysäyttävää lääkettä.

– Osaltaan haemme nyt ratkaisuja professori Juho Saaren työryhmän kautta, Sipilä huomauttaa.

Eriarvoisuuden vähentämiseen paneutuvan ryhmän työ jatkuu maaliskuulle 2018.Eheyden säilyttäminen on kaikkien vastuullaItsenäisyyspäivän koittaessa pääministeri korostaa, että eheyden rakentaminen on ollut "syvällä suomalaisuudessa" itsenäisyyden alusta ja sisällissodan ajoista lähtien.

Sipilä muistuttaa Kyösti Kallion sanoista Nivalan kirkossa toukokuussa 1918, kun silloinen senaattori hämmensi kuulijoitaan sovinnollisuudella, vaikka väkivallan muistot olivat vielä verekset.

Kallio oli vasta palannut kotiin Helsingistä, missä hän piileksi henkensä edestä.

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä", Kallio puhui täydelle Nivalan kirkolle.

– Se on kyllä semmoinen puhe, joka velvoittaa kaikkia politiikkoja, kaikkia hallituksia ja eduskuntia, pitämään eheydestä huolen.

Vihdoin esimerkkitapaus äärijärjestön kiellosta

Sipilä pitää myös hyvänä, että oikeuslaitos arvioi äärijärjestöjen laillisuuden. Hän ei suoraan kommentoi oikeuden päätöstä kieltää itsensä kansallissosialistiseksi luokitelleen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminta.

Kuinka viisaana ja oikeana pidätte ajatusta uusnatsijärjestön kieltämisestä?

– Pidän oikeana sitä, että asia oli nyt käräjäoikeuden puntaroitavana ja asiasta saatiin päätös.

– Meillä on laki sallinut sen jo aiemmin, mutta ei ole ollut yhtään tällaista tapausta. Nyt sellainen tapaus on sitten syntynyt, Sipilä sanoo.

Pirkanmaan käräjäoikeus totesi marraskuun lopussa, että "vastarintaliikkeen" toiminta on keskeisiltä osiltaan laitonta ja hyvän tavan vastaista. Toiminta ei näin ansaitse sananvapauden ja yhdistymisvapauden suojaa. "On etuoikeus olla pääministeri juhlavuonna"Viime lauantaina pääministeri isännöi Suomi 100 -pääjuhlaa Oulussa. Sunnuntaina oli vuorossa Päijät-Hämeen juhla Lahdessa. Pääkaupungissa juhlatapahtumat ovat jatkuneet läpi alkuviikon. Edessä on vielä loppuhuipennus tavallistakin komeampine Linnan juhlineen.

Sipilä luonnehtii, että on etuoikeus olla pääministeri satavuotisjuhlavuonna.

– Olen tyytyväinen siihen, miten nämä juhlat on nyt järjestetty. Ihmiset ovat innostuneet, kun pelkästään viralliseen ohjelmaan hyväksyttyjä tapahtumia on vuoden aikana yli 5

  000 pidetty.

– Tosiaankin on yllättänyt suomalaisten aktiivisuus. Oli kiva tapa tehdä juhlavuosi alhaalta ylöspäin niin, että jokainen on voinut ehdottaa jotakin. Kun arviolta 600

  000 suomalaista on tavalla tai toisella omin käsin osallistunut juhlien valmisteluun, se on osoitus siitä, että juhla on yhdessä tehty.

Erityisesti pääministeriä ilahduttaa tuore kyselytutkimus, jonka mukaan nuoret ovat nyt ottaneet itsenäisyysjuhlan omakseen.

– Ehkä nuoret tekevät tästä oman perinteensä. Että me vietetään juhannusaattoa ja jouluaattoa ja monia muitakin aattoja. Miksi ei sitten itsenäisyyspäivän aattoakin, pääministeri myhäilee.

– Nythän sai liputtaakin sitten!

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.