UUTINEN | KP24

"Kirkkoon ovat aina kaikki tervetulleita" - Kokkola Pride -viikolla järjestettävä messu on herättänyt voimakkaita mielipiteitä

ke 2.5.2018 klo 14:20

”Saadaanko me tulla kirkkoon?” Seksuaalivähemmistöön kuuluvan kysymys sai Kokkolan suomalaisen seurakunnan papin Reetta Mourujärven surulliseksi.

– Millaista viestiä me olemme vahingossa välittäneet, jos jollakin on tunne, että he eivät kirkkoon saisi tulla?, hän kysyy.

Toisaalta Mourujärvi, pappi Emilia Teerikangas ja seurakuntaneuvoston jäsen Erkki Mustasaari ymmärtävät, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat eivät välttämättä koe oloaan tervetulleeksi kirkkoon.

– Kun seuraa julkista keskustelua, voi hyvin ymmärtää, että ihmisillä on se mielikuva, toteaa Teerikangas.

Kokkolan suomalainen seurakunta haluaa kuitenkin välittää toisenlaista viestiä.

– Haluamme madaltaa kynnystä. Kirkkoon ovat aina kaikki tervetulleita, sanoo Mustasaari.

Pride-viikolla Kokkolan kirkossa järjestetään messu. Sitä on mukana järjestämässä jumalanpalvelusryhmä, joka koostuu Pride-tapahtumaa Kokkolassa järjestävistä ihmisistä ja seurakuntaneuvoston jäsenistä.

Keskustelua messun järjestäminen on herättänyt. Sitä tosin osasi seurakunnan väki odottaakin.

Mielipidepalstoilla ja somessa on asiaa kritisoitu kovin sanoin ja osittain virheellisin tiedoin.

– Kokkola Pride ei järjestä messua, vaan se on Kokkolan suomalaisen seurakunnan järjestämä messu. Koska Kokkolassa vietetään tuolloin sateenkaarijuhlaa, linjasi kirkkoherra, että heidän on mahdollista tulla tuolloin mukaan messua järjestämään jumalanpalvelusryhmänä, kertoo Mourujärvi.

Erilaiset jumalanpalvelusryhmät ovat tavallisestikin tuttu näky messuissa. Samoin monet eri tahot viettävät omaa kirkkopyhäänsä seurakunnan yhteisessä messussa.

Messu noudattaa samaa kaavaa, kuin mikä tahansa sunnuntainen messu. Messu on tarkoitettu kaikille.

– Messussa kuullaan kyseisen kirkkovuoden ajankohdan tekstejä. Jumalanpalvelusryhmällä on monia eri tehtäviä messun toteuttamisessa, muun muassa virsien valinnasta alttarin kukituksen, kolehdin kannosta tekstien lukemiseen. Heidän kanssaan keskustellaan myös saarnasta ja esirukouksesta, Mourujärvi ja Teerikangas toteavat.

17. kesäkuuta järjestettävässä messussa on mukana myös jumalanpalvelusryhmän kuoro.

Kolmikko korostaa, että tarkoituksena on luoda turvallinen tila, niin että jokainen voi kokea olevansa tervetullut.

– Se ei yllätä, että asiasta on monenlaisia mielipiteitä, mutta yllättävää on ollut se, kuinka kovaakin kieltä asian tiimoilta on käytetty, sanoo Teerikangas.

– Sananvapaus ei oikeuta törkypuheeseen, jatkaa Mourujärvi.

– Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä, mutta samalla ei voi tuomita toisia ja polkea heidän päälleen, sanoo Teerikangas.

Kolmikko uskoo, että loppujen lopuksi äärikriittistä ääripäätä edustaa vain pieni prosentti.

– Meitä ovat syvästi koskettaneet vilpittömät pyrkimykset lähimmäisenrakkauteen ja ymmärrykseen, vaikka asia ei kaikille ole helppo.

Pride-tapahtumaan osallistumisesta on käyty Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa avointa ja rakentavaa keskustelua, kiittelevät Mourujärvi, Teerikangas ja Mustasaari.

Papiston, lähiesimiesten ja seurakuntaneuvoston yhteisissä keskusteluissa on jaettu pelkoja, toiveita ja ajatuksia. Eriäviäkin mielipiteitä on keskusteluissa tullut esille.

– Keskusteluissa on saanut sanoa sanottavansa, hämmästellä ja kysellä. Absoluuttiseen yhteisymmärrykseen ei päästy, mutta se ei ollut tarkoituskaan, sanoo Mourujärvi.

– Neuvoston yksimielinen linjaus oli, että messu järjestetään osana meidän normaalia messutoimintaa, ja että Pride-väki voi olla mukana jumalanpalvelusryhmänä. Viesti oli selkeä, kaikki ovat tervetulleita kirkkoon, Teerikangas sanoo.

Vihainen palaute pelottaa ja tuntuu pahalta. Mutta toisin ei silti toimittaisi.

– Palautteen kanssa voin elää, koska tunnen asian omassatunnossani oikeaksi. Sen kanssa en voisi elää, että palautteen pelossa vetäytyisin ja olisin ottamatta kantaa, sanoo Teerikangas.

Mourujärvi korostaa, että tarkoitus ei ole provosoida tai pahoittaa kenenkään mieltä.

– Tarkoitus on nimenomaan kutsua ihmisiä kirkkoon ja jumalanpalvelukseen, madaltaa kynnystä mukaan tulemiselle. Seurakunta tai yksittäiset seurakuntalaiset eivät voi asettaa rajoja sille, kuka saa tulla kirkkoon ja kuka ei.

– Eikä kenenkään tarvitse piilotella omaa identiteettiään kirkkoon tullessa. Kenenkään ei tarvitse pelätä, lisää Teerikangas.

Maria Store

maria.store@kokkolalehti.fi

Julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen nimimerkillä tai nimellä. Käytämme nimimerkkiä, mikäli se on syötetty. Tarvitsemme nimen toimituksen käyttöön kommentin julkaisemiseksi.


Kommentit

Lounastori
Lounaspaikat tänään

Fingerpori